Pearlstory │Korut

Intohimoni helmiä kohtaan on ollut hiipivä koko elämäni ajan. Lapsena muistan äitini kultaisen riipuksen, jossa oli solmio ja valkoinen makeanveden helmi. Korurasiassani on useita helmiä, sekä itse valittuja että lahjaksi saatuja - valkoisia yksittäisiä helmiä hopeaköydellä monisäikeisessä säikeessä - yksi niistä helmistä, jotka valitsin juhlavaan tilaisuuteen parikymppisenä, mustia pieniä helmiä, jotka on pujotettu moniin säikeisiin suureen nippuun ja sitten solmittu kaulan ympärille - hyvin mahtipontinen koru nuorelle naiselle, vaaleanpunainen yksittäinen barokkihelmi puuvillanauhassa - tällainen kesäinen seikkailunhaluinen koru, jonka valitsin kolmekymppisenä. Mikään niistä ei ollut "mummonhelmet"-tyyppinen koru. En ole siis koskaan oikein ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitetaan. Mutta vasta nelikymppisenä sain idean sukeltaa yhdessä yössä helmien maailmaan ja alkaa näyttää niiden kauneutta muille, tehdä koruja ja murtaa myyttiä siitä, että helmet ovat "naisten koruja".

Helmien ystävä Katrin